Rikastuttavaa köyhyyttä - ajatuksia Pääsiäisen alla

Apostoli Johannes kuvaa tarkasti Jeesuksen viimeisiä, ristiinnaulitsemista edeltäviä päiviä. Matkallaan Jerusalemiin Jeesus oppilaineen pysähtyi ystäviensä Martan, Marian ja Lasaruksen kotiin aterioimaan. Aterian jälkeen Maria rikkoi hyvin kallisarvoisen nardusöljypullon ja voiteli sillä Jeesuksen pään ja jalat.

 

Juudas, joka ei todellisuudessa piitanut vähääkään köyhistä, paheksui Marian tekoa: ”Tuonkin voiteen olisi voinut myydä kalliiseen hintaan ja antaa rahat köyhille”. Jeesus, joka tunsi Juudaksen sydämen pimeyden, sanoi: ”Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.” Jeesus tiesi kärsimystiensä alkaneen.

 

Jeesus oli oikeassa, köyhät ja köyhyys ovat kuuluneet ja tulevat kuulumaan ihmiskunnan historiaan ja tulevaisuuteen aina. Köyhyyden käsitteellä voidaan kuvata yksittäisten ihmisen ja yhteisöjen tai kokonaisten väestönosien, valtioiden tai maanosien taloudellista ja joskus myös sosiaalista syrjäytymistä. Köyhyyteen voi liittyä esim. huonolaatuista tai riittämätöntä ravintoa, koulutusta tai terveydenhuoltoa sekä olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin ja yhteiskuntaan. Köyhyys ei naurata, köyhänä ei ole hyvä olla.

Vuosituhannesta toiseen Jeesus kutsuu seuraajiaan, minua ja sinua, kulkemaan eri-ikäisten, eri tavoin köyhien rinnalla, rakastamaan ja auttamaan heitä, joilla ei ole mitään. Tänä päivänä sinut ja minut lähetetään vankilaan, mielisairaalaan, vanhuslaitokseen, kadulle tai koteihinsa yksin unohdettujen luokse – sinne, missä sekä aineellinen, henkinen ja hengellinen köyhyys ovat arkipäivää.

Kristittyinä meitä kutsutaan myös omakohtaiseen köyhyyteen: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta”, opetti Jeesus seuraajiaan vuorisaarnassaan (Matt. 5:3). Ajattelen, että hengessään köyhä on nöyrä ihminen. Hän ymmärtää oman pienuutensa ja vajavuutensa Suuren Jumalan edessä. Hän ymmärtää myös sen, että kaikki mitä hän on saanut, koko elämä itse sellaisena kuin se on, on Jumalan lahjaa.

Nöyryys ei ole nöyristelyä vaan rohkeutta käyttää saatuja lahjoja Lahjan Antajan kunniaksi. Hengessään köyhän ihmisen identiteetti on siinä, mitä Jumala hänestä kertoo, miten Jeesus häntä katsoo. Epätäydellisyydestä huolimatta tai juuri siitä johtuen hän on täydellisen, armahtavan Isän suurenmoisen huolenpidon kohde ja silmäterä.

Onkohan niin, että vain hengessään köyhä voi ja uskaltaa aidosti kohdata muita köyhiä ja tuota köyhyyttään jakamalla rikastuttaa toisia?

Pääsiäinen kutsuu meitä muistelemaan Jeesuksen kärsimystä ja köyhyyttä Isän tahdon ja kutsun edessä. Tarina ei pääty kuitenkaan kärsimykseen - ylösnousemus on vastaus kaikkeen mihin vastauksia tarvitaan.

”Tehän tunnette Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään (2 Kor. 8:9). 

Teija Nuutinen